maanantai 2. helmikuuta 2015

Tarinaa käsityöläisistä

Liikkeitä Somerolla: Aili Palmasen kutomo, Someron Rukki, Sovike ja useat vaatturinliikkeet. Erityisen paljon muistikuvia toi Helmi Erkinaron vaateliike (naftaliinin tuoksu). Koskisen kukkakauppa ja hautaustoimisto muistettiin hyvinkin – aihe poukkoili välillä pastori Tasangon autoon (kantti x kantti). Kauppias Pauli Kilpelä tunnistettiin. Jokunen kuva kurssilta 28.1.2015.
Peltiseppiä ja tinureita
Somerolla oli muutama kiertelevä tinuri.  Merivirran Iivari, Kalle Relander osasivat myös viinapannun tekemisen taidon. Eevalla oli erikoinen muistovärssy, joka oli omistettu tinurille:
”Paljon tinasit,
paljon pilasit.
Viimein kolvis kylmeni”
Peltiseppiä oli mm Orvo Siviranta, jonka Jallu-poika sai opin  mm. peltiuunin tekemiseen. Kiertäviä peltiseppiä oli Ollilassa Leppälän Kustaa. Tinattavaa oli paljon, sillä kahvissa oleva suola oli tinan ”surma”. Tinauksessa käytettiin hyväksi lyijyn ominaisuuksia ja kaiketi on hyvä, että tinaus pikkuhiljaa hiipui vaikka mustalaiset olivat pitkään mestareita sillä alalla. Kadmiun, tina ja asbesti olivat ilmeisen vaarallisia terveydelle.
Nuohous on ollut yksi varma ammatti. Halpaakin se on ollut – ainakin ennen: Kellosepillä oli selkeät ”reviirit” ja kilpailu oli kovaa – vain parhaat pärjäsivät
Räätäleitä, suutareita, ompelijoita, kirjansitojia ym.
Lyyli Honkion äiti oli ompelija, joka isänsä kanssa kierteli Someroa. Saarentaasta oli kotoisin harjakauppias Järvinen, joka käytti materiaalina hevosen häntäjouhia. Pienikokoinen luutakauppias (nainen) muistettiin mutta eipä sitten muuta hänestä. Kempen suku oli tunnettu rukintekijä (jalassa poikkiraita oli heidän tunnuksensa. Voitton isä oli satulaseppä – sianharjan jouhet toimivat neuloina. yksi suutari muistui erityisesti mielen: Matti Pukkila.
Konekutojia olivat mm. Elvi Sandberg ja Aartomaan Tapanin äiti. Tuohitöitä teki Voitton serkku Eino Laine. Tuohta kiskottiin hieskoivusta tietyltä korkeudelta ja tiettynä aikana Juhannuksen paikkeilla (mahla juoksi ensin ja sitten tuohi irtosi). Hieskoivussa oli vähän pahkuroita. Museolla on useassa rakennuksessa tuohesta tehty malkakatto.
Käsityötaitoja pitää yllä someron Marttayhdistys. Maila Nikkanen tehnyt Muolaan kansallispuvun. Vällyjen kutojista puhuttiin ja niiden huollosta erityisesti – miten se hoitui talvella pakkasessa lumihangessa.
Suutarit tarvitsivat hyvää valoa ja sen anto mm. karbidilamppu ja öljylamppu. Eräänlainen lasinen pullo toimi suurennuslasina: Salminen ja Marila olivat Pärnämäen suutareita. Härkäläsa oli taitava suutari, Yrjö Mantere. Keskustassa vaattureita oli useitakin. Uuno Aaltonen, Laukkanen, Saurelma – esillä oli Voitton tuomat Kuusisen mallikankaat. Liisa Laine teki housuja, Antti Salama oli Hirsjärveltä. Valtaharjulla oli runsas valikoima kankaita. Leena Romusta kirjoitettu juttukin (Tanja Rasila).
Ajat muuttuivat, kaupoista sai erilaisia tuotteita ja näin käsityöt vähenivät. Näinä päivin’ käsityötaito on jälleen nousemassa arvoonsa. Erityisesti asia nähdään kansalaisopiston monilla kursseilla.

kuva 2-268.jpg LAHJOITTAJA: Lahja Aukio - KUVAUSVUOSI: 1947  KUVANAIHE: Joensuu 1947, keskustaa kuvattuna katolta (1338)
TIETOJA: Vasemmalla peltiseppä K Relander, Norberg, Elli Seppänen (Uusi Vaatetusliike) oikealla Someron Sahan työläisasunto, E.N. Mäenpään kauppa, vasemmalla näkyy Ilanderin katto. Kuvakilpaan 1984 Lahja Aukio, teksti Kyllikki Kujanpää ja Tapio Horila, kuva Otto Aukio 

kuva 8-2-48.jpg LAHJOITTAJA: Aune Pohjanvuori - KUVAUSVUOSI: 1925 KUVANAIHE: Peltiseppä Kalle Relander ja poika Yrjö verstaassaan TIETOJA: Nykyisen Vanhantien ja Antintien kulmassa. Somero, Joensuu MEMO: 325:8, työkuva, teollisuus (1625) 
Tiilitehtaita:: Kauralan, Ällin ja Kankareen tiilitehdas
Betoni- ja savitiiliä. kaivon renkaita ja tien rumpuja. Ensio Männisto oli kuuluisa savenvalaja. Hänen opissaan oli useita somerolaisia (Reino Roos ja Keijo Tammi). Kultelan Savi on edelleenkin maankuulua ja erilasia savikursseja siellä pidetään tuon tuostakin. Savenvalajan sormien piti olla herkät ja taipuisat.
Åvikin lasitehdas yksi tunnetuimpia alueen lasiliikkeitä.
Seppiä ja kivimiehiä Somerolla oli paljon: Isot kivat olivat hankalia nostaa ja vinssiä tarvittiin apuvälineenä. Suuret navetat kuluttivat runsaasti kiveä ja osmasta takaa sitä saatiin. Omat konstit oli saada kivi lohkeamaan mutta ammattilaiselta homma hoitui: Käsipelillä reikiä sopiviin saumoihin ja pikkuhiljaa kiilojen kanssa lyötiin vähitellen. Ritinä tiesi hyvää ja painetta pikkuhiljaa lisäämällä kivi lohkesi. Kustaa Aura oli Kankaan kiviveistämöllä töissä. Joskus apuna lohkaisussa käytettiin jäätä ja ruutiakin (oli kuitenkin kallista).
Muurareita koulutettiin runsaasti aina 60-luvulle saakka ja uudisrakentamisen hiipuessa tapahtui käänne uudenlaiseen työympäristöön – muurarit siirtyivät rakennusmiehiksi. Palkkojakin muisteltiin: Ompelijan tavanomainen palkka oli 1,80mk (SomerTexissä ollut Inka muisteli). Karin mukaan rakennusmiehillä palkat olivat 3mk:n luokkaa. 
Someron miesvoimistelijat olivat monitaitoista väkeä:
kuva  2-1-7.jpg LAHJOITTAJA: - KUVAUSVUOSI: 1912
KUVANAIHE: Someron miesvoimistelijat
TIETOJA: Seisomassa vas. Matti Laiho, Maatyömies, Puuseppä Artturi Korte, Autoilija Kustaa Korvenoja, Limonaaditehtailija Mikko Mikkola, Konstaapeli Felix Tammi, Maanviljelijä Aleksi Hairo, Leipuri Leino. Istumassa vas. ?, maanviljelijä Einari Alhoranta, lääninneuvos Einari Elomaa, Räätäli Janhonen, Puuseppä Verner Salomaa. Tunnistaja Ahti Korte Hirsjärveltä 16.5.1978 (Someron-lehdessä). MEMO: 36-1, Vapaa-ajan rientoja (2301)

Sandberg teki nappeja ja henkareita, muovinen maitokannu kuului myös valikoimaan. Henkarien teko todettiin maailman yksitoikkoisemmaksi työksi.
Arkkuja tehtiin monenkin valmistajan voimin: Keuruun puuseppä, Asukko-Mattila ja Laukontaus. Raimo Paajanen kertoi puusepän harrastukista ja miten hän ”Kävin vaan tekemään”. Raimon viimeisin aikaansaannos on virsikannel (riihen hirsistä tuli hyvä kannel, samoin lattialankuista.Mentula oli yksi tunnettuja soittimen tekijöitä

Kuva: 10-55.jpg Torppamuseon pihapiirin pajasta LAHJOITTAJA: Otto Aukio - KUVAUSVUOSI: 1962  KUVANAIHE: Pajan peräseinä
TIETOJA: Ahjon alaosa on luonnonkivistä, kuten useimmissa näkemissämme vanhoissa pajoissa. Seinästä seinään ulottuva poikkihirsi, joka on samalla ahjon otsahirtenä, on alunperin kuulunut rakenteeseen. Koska paja on ollut matalahko, olisi ahjon yläosa ollut vaikea muurata kestäväksi ilman poikkihirren kannatusta. Ahjon sivuseiniin tehtyjä lokeroita seppä käyttää pienehköjen työkalujen säilyttämiseen. Ahjon pohjalla oikealla puolella hiekkaa. "Kun keitettiin raurampäätä yhteen, täyty roiskiit hianoo santaa". Lattialla vesiastia karkaisua varten ja hiiliastia. Ahjosta vasemmalle nahkaiset palkeet, jotka tulivat pajan mukana Uudestatalosta. 


Kuva 15-184.jpg LAHJOITTAJA: Tapio Horila - KUVAUSVUOSI: 1980
KUVANAIHE: Käsityönäyttely
TIETOJA: Vanhojen käsitöiden näyttelyn Somero-Seura järjesti elokuussa 1980. Museon tilat eivät siihen riittänee, joten se oli sijoitettava entisenkansalaiskouluntiloihin ns. Atriumkouluun. Näyttely oli tähänastisista laajin, sillä siihen kertyi n. 900 työtä, jotka täyttivät koulun aulan ja kolme luokkahuonetta. Tekstiilinäyttelyssä inventoitiin samalla Somerolla säilynyttä naisten käsityöperinnettä. Tämä tapahtui siten, että Tapio Tuomela värivalokuvasi parhaat työt, joko ryhmänä tai yksitellen. Somero-Seuran kuva-arkistoa varten. Kuvauksen mukana merkittiin filmin numerojärjestyksessä muistiin tiedot työntekijöistä, iästä, ammatista, ym, mikäli niitä saatiin selville ja ne liitettiin arkistoitaessa kuviin. Sihteerinä oik. Eija Alitalo, Tuula Kämi, Outi Talonen(pitkät hiukset), taustalla rivikeinutuolinmattoja, valokuva ja teksti: Tapio Horila 9.8.1980
MEMO: 248:1, näyttely (2839) 

Kotitarvepuu

Kotitarvepuut piti kuivattaa perusteellisesti ennen käyttöä. Pienin aika oli 5v. Puu kaadettiin laskevan kuun aikana. Istutus oli taasen uuden kuun aikana takasi varman kasvun. Sauna vihdat tehtiin tarkkana ajankohtana, Juhannuksen molemmin puolin tehtiin saunavihdat ja laitettiin pimeään paikkaan (Akselin morsian ja vihta eivät salli päivänvaloa –oli kansanviisaus).

Lista käsityöläisistä Somerolla (Voitto Ollonqvist)
 Vaartio/Virtama, Pärnämäki
Kujala/Lindegren, Ihamäki
Merinen Kustaa, Talvisilta
Hurmerinta, Hirsjärvi
Merivirta Iivari, peltiseppä (Lasse sama pojan)
Peltiseppiä: Koskinen, Riikonen, Pyykkö/Siviranta, Relander Yrjö
 Räätäleitä:
Aaltonen UUno, Jaatila
Toivonen Arvo, Lammi
Laukkarinen, Joensuu
Saarelma, Kultela
Sundberg Juho, Eino, Häntälä
Valtaharju, somero
Siniketo, Saarentaka Härkälä
Salama Antti, Hirsjärvi (Kivisoja)
Yli-Lukumies Nikolai, Kultela
Olander, Paltta
Alen, Ihamäki
 Puuseppiä:
Salomaa Verneri, Lammi/Härkätie
Sinisalo A.E, Kirkonmäki
Suominen/metsänoja, Häntälä
Lamminperä Niku Savikko/Mattila, Härkälä
Suksimestarit: Lehtinen, Hovilankulma ja Virtanen, Ihamäki Seppälä
Lintula Aug, Pajula
Leppälä Viljo, Ollila
Korvenoja Jussi, Terttilä (suksimerstari teki myös voiteet)
Luukko Kustaa, Kultela
Kempe, Åvik (rukkivarvari)
Salama Niilo, Ihamäki/Joensuu
Laukontaus erkki, Joensuu
Tuominen Ilmari, talvisilta
 Ompelijoita:
Vainio/Niemelä Kyllikki, Häntälä Joensuu
Salama/Virtanen Hilja, Kivisoja
Puotsaari Lempi, Härkälä
Lintula Ida, Pajula
Yli-Lukumies Jenny, Kultela
Lemberg Katri, Joensuu
Laine Liisa, Lammi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti