Lyyli Honkio: Rakennuksia, joita muistan

Härkälän kartano, jossa oli suuri kivinavetta, navetasta on puolet purettu. Myöhemmin kartanossa toimi Someron vanhainkoti. Saman tien varrella on vieläkin komea Järnströmin huvila, kirkonkoulun opettajan sisarensa kanssa yhteisesti rakentama, nykyisin omistajat ovat vaihtuneet.

Kaislaranta on edelleen komea, kuten ennen. Lähistöllä on ollut Kiiruun talossa asuneen Löfgrenin omistama kivitalo, joka on jo purettu, siinä Kiiruun pelloista tulleesta viljasta valmistettiin viinaa. Sitä sanottiin viinapolttimoksi.

Siihen aikaan, kun Joensuussa ei ollut kai kun kolme taloa, oli loru "Hätä, Kiiru ja Hoppu, siin on Joensuun loppu". Hätä nimisen talon omisti Someron poliisi Felix Tammi. Se sijaitsi silloisen Kilpelän lihakaupan kohdilla, toisella puolen Härkätietä, nykyisin Hätä on purettu. Kiiru on paikallaan, sekä kivimakasiini, jossa oli Löfgrenin viinavarasto.

Kiiruun talo kauppias G. A. Löfgrenin ajoilta. Kuva: Somero-Seura.

Kiiruun talo vuonna 2009. Kuva: Manu Kärki.

Vanha talo on myös rakennus, joka nykyään tunnetaan Svensson-nimellä. Alun perin virkapapereissa mainitaan sama rakennus Yli-Aukustin nimellä. Vuonna 1890 tuli saman talon isännäksi Kaarle Antti Svensson, joka muutti nimensä Elomaaksi, tilan koko oli silloin 140 ha. Kaarle Antti Elomaan isoisä toimi Somerolla kirkkoherrana silloin kun kirkkoa rakennettiin. Elomaan suku arvosti muutenkin kirkollista toimintaa. Elomaan suvusta asuu Somerolla enää vain Anja Luvijoki.

Vasemmalla VPK:n talo, taustalla Svenssonin pääty ja ulkorakennuksia. Kuva: Somero-Seura. Kuvaaja: Otto Aukio. Kuvausvuosi: 1940. Lahjoittaja: Lahja Aukio.

Tuttu ja kodikas keltainen talo Someron keskustasta Helsinkiin päin, heti Lammin ahteessa on nimeltään Nuutila. Rakennus on korjattu sisältä ja ulkoa, mutta muoto on jätetty entiselleen. Tunsin entiset ja tunnen nykyiset omistajat. Nykyinen emäntä hoitaa sairaat ja vapaa-aikanaan kerää marjat ja sienet, talvella hän käy ahkerasti avannossa uimassa. Entinen isäntä toimi Joensuun omakotitalojen pihapiirin siistijänä.

Mieleeni on jäänyt, että Joensuussa toimi Aarnivaara-niminen parturiliike. Nykyisin parturiliikkeitä on Joensuussa noin 7. Linja-autoasema toimi vilkkaasti, ja linja-autoliikennettä oli paljon. Silloin ei ihmisillä ollut vielä omia autoja, joten linja-autoja käytettiin paljon. Tavaraa kuljetettiin Turkuun pakettiautolla jo ennen linja-autoja.

Näin rehevä oli päätie vielä 1950-luvun alkupuolella. Vasemmalla Someron Osuuskassa ja Tapion liiketalo. Oikealla Kansallis-Osake-Pankin konttori. Kuva: Somero-Seura. Kuvateksti: Kyllikki Kujanpää: Vanhaa ja uutta Joensuuntien varrella (Someron Joulu 1989).

Näin Somerolla 80 vuotta myöhemmin

Meijerin lähellä olleen Hätä-nimisen tilan paikkeilla on laajoja parkkialueita. Siinä on myös Härkähovi-niminen autoilijoita ja muitakin palveleva yritys.

Joensuun taajamaan on ilmestynyt lähes 10 isoa kerrostaloa. Löfbergin isot viljapellot, joiden viljasta valmistettiin ennen viinaa, ovat nyt asuntoalueina. Samoin Someron Sahan alue, Lastutien ja Akustin alueet ovat asutusta täynnä ja rannoilla on myös asutusta.

Savesta ei enää valmisteta kuin joitakin taideteoksia, räätälin ammatti on vaihtunut tehdastyöläisen ammatiksi. Hevoset ovat hyötykäytöstä muutettu virkistyskäyttöön, nykyisin niillä ratsastellaan.

Tämän päivän normaalia elintasoa ilmaisee se, jos perheessä on viisi aikuista, niin pihassa on myös viisi autoa. Taksien tarve on kuitenkin lisääntynyt, siksi kun otetaan väkeviä ja liikkeelle pitää päästä.

Somerolla ei tarvita enää meijereitä, ennen niitä oli neljä paikkakunnalla. Nykyään maidot viedään pois Somerolta. Timo Ilmonen on Someron Meijerin rakennusten nykyinen haltija, hänellä on siinä vaatetavaran erikoisliike.

Kartanot ovat nykyään muutoksen kourissa, muutamissa perinteisten toimintojen lisäksi on tullut matkailutoimintaa. Taajamaan on tullut pari hotellia ja koko joukko pienempiä ravitsemusliikkeitä. Aiemmin oli Hongiston kahvila ja Erppolan pullakauppa.

Autojen määrä on kasvanut runsaasti, ajoittain on jopa liikenneruuhkia keskustassa. Liikenneväylät eivät läpäise aina suurta auto- ja jalankulkijamäärää.

Joensuuntien levennys aloitettiin v. 1957. Oikealla Laineen Nahkuriliike ja Laineen asuintalo. Vasemmalla Hölmölä, omistaja Elli Malenius. Talossa oli aikanaan Maleniuksen vaatetusliike ja sen jälkeen Jorosen Sähköliike. Talo tuhoutui tulipalossa 1960-luvulla. Kuva: Somero-Seura. Kuvateksti: Kyllikki Kujanpää: Vanhaa ja uutta Joensuuntien varrella (Someron Joulu 1989).