Nostalgiaa Someron tapaan

Vuosi 2014 meni menojaan ja niin päättyi myös Tarinoita Somerolta -kurssi – mutta vain joululoman ajaksi. Kurssin vetäjänä olin enemmän kuin ilahtunut, kun ilmeni, että kurssilaiset olivat innostuneet tapaamisistamme niin, että toivoivat Somero-opiston järjestävän kurssin myös kevätlukukaudella. Muistelut saavat siis jatkoa jo ensi viikolla! Kurssi kokoontuu Jukolan alakerran taideluokassa keskiviikkoaamuisin 14.1.-8.4.2015 klo 9.00-11.15. Mukaan ovat tervetulleita vanhojen tuttujen ohella myös uudet muistelijat!

Kiireisen joulunalusajan vuoksi blogimme vietti pientä hiljaiseloa loppuvuoden 2014. Kurssilla sen sijaan ei ollut hiljaisuudesta tietoakaan, kun innokkaat muistelijamme tarinoivat muun muassa somerolaisista luontokohteista, sairaaloista, Joensuuntien varren muutoksista ja Kirkonmäestä. Nauhalle tallentui monen monituista tuntia ainutlaatuista materiaalia. Jokaisella tapaamiskerralla aiheen käsittelyyn tuntui liittyvän myös jonkinlaista nostalgiaa. Siksi olinkin mielissäni, kun ryhmäämme pyydettiin mukaan toteuttamaan paikallisten yrittäjien ja kulttuuritoimijoiden ideoimaa Nostalgiaviikkoa, jota vietetään Somerolla 11.-17.5.2015. Viikon aikana Somerolla heittäydytään nostalgisiin 50–60-lukujen tunnelmiin lukuisista eri näkökulmista. Siispä halusin johdattaa kurssilaisemme pohtimaan, mitä nostalgia voisi heidän näkövinkkelistään olla ja kuinka tämä mielenkiintoinen, joskin monitulkintainen käsite ilmenee heidän mielestään kaupungissamme.

Monelle mattopyykillä käynti saattaa nostaa mieleen nostalgisia tuntemuksia. Kuvassa Edla Ruohonen mattopyykillä vuonna 1964. Kuva: Somero-Seura. Lahjoittaja: Anna-Mari Aura.

Syventyäksemme aiheeseen kuuntelimme otteen Ylen radio-ohjelmasta Oudot tunteet: Nostalgia. Ohjelma herätti runsaasti ajatuksia ja keskustelua, kuten toivoin. Kotitehtäväksi kurssilaisemme saivat kirjoittaa joko vapaasti aiheesta nostalgia tai vastata laatimiini kysymyksiin. Kuten moni opetustyötä tehnyt on varmasti saanut huomata, kaikki kotitehtävät eivät muistutteluista huolimatta koskaan palaudu tehtävän laatijan tarkastettaviksi. Oli kuitenkin ilo huomata, että ne jotka tehtävän palauttivat, olivat paneutuneet huolella sen tekemiseen. Sain useita tiheään kirjoitettuja liuskoja, jotka sisälsivät runsaan määrän tunteikkaita muistoja. Syksyn viimeinen tapaamiskerta omistettiinkin näiden nostalgisten tuokiokuvien käsittelylle – eikä tämä kolmen oppitunnin pituinen tapaaminen tuntunut edes riittävän! Niin paljon kirjoituksista poimimani muistot herättivät kanssamuistelijoissa ajatuksia.

Tekstejä lukiessani havaitsin nostalgian kokemisessa vastaajien kesken eroja. Seuraavassa kaksi selkeimmin toisistaan eroavaa nostalgian kokemisen tapaa:

”Jos nostalgialla tarkoitetaan/ymmärretään menneen ikävöintiä, kaihoa tai kaipuuta, en sellaista yleensä tunne, enkä ole sanottavasti tuntenut. Toki muutoksia aiempaan olen kokenut, mutta useinkaan en kaipaa.” (nainen, synt. 1940)

"Koen usein menneet muistot, ja ihmiset palaavat mieleen. En tunne olevani yksin. Lämmin haikea olo, tunnen olevani osa sukupolvien ketjussa." (nainen, synt. 1945) 

Mutta millaiset asiat sitten koettiin nostalgisiksi? Alla olevassa listassa esiintyvät asiat olen poiminut suoraan kurssilaistemme kirjoituksista. Jotta pystyin pohjaamaan keskustelumme lukemiini teksteihin, jaottelin kirjoituksista keräämäni kokemukset raa'asti seuraaviin kategorioihin: nostalgiset aistimukset, paikat, henkilöt, tilanteet ja tapahtumat sekä koetut muutokset. Jaottelun olisi toki voinut tehdä monella muullakin tavalla, mutta pidettäköön perusteena sitä, että kyseiset kategoriat nousivat esille lähes jokaisessa kirjoituksessa. Tässä yhteydessä en koe tarkoituksenmukaiseksi avata listauksessa esiintyviä yksittäisiä asioita sen tarkemmin, sillä haluan jättää tilaa jokaisen omille pohdinnoille. Toivon, että sanat ja niistä muodostuvat mielikuvat herättävät lukijoissamme henkilökohtaisia muistoja ja johdattavat myös teidät menneen Someron muistojen polkujen halki kohti nostalgisia elämyksiä!

Nostalginen näkymä Saarentaan järvelle. Kuva: Somero-Seura. Kilpailukuva 1961. T. O. Jussila.

 

Nostalgisia aistimuksia:

Tuoksut

-          navetan, kanalan, tallin tuoksut

-          myllyn ja kuivureiden vehnäntuoksu

-          heinän ja apilantuoksu (apiloiden keruukilpailut naapurin tytön kanssa)

-          joulun tuoksut: lipeäkala, kinkku, laatikot

-          leiväntuoksut lauantaisin (kuminalla maustettu ruisleipä) ja muut leipomispäivän tuoksut (esim. ohrapuuro)

-          omenien tuoksu syksyisin (mehun ja viinin valmistus)

-          vastahakatun puun tuoksu (yksi parhaista ruisleivän lisäksi!)

-          kodin tuoksut juhannus- ja joulusiivouksen jälkeen

Maut

-          vaniljajäätelön autuaalinen maku

-          punainen limonaadi

-          Kauralan pellolla maatalousnäyttelyissä maksalaatikon, makkaran ja veripaltun maku teurastuksen jälkeen

-          heinänteon aikaan pellolla puisesta tynnyristä juoksutetun kylmän kotikaljan maku

-          piapon maku

-          oikea savukinkku

Äänet

-          seinäkellojen naksutus

-          sahan pillin ääni

-          kanojen kotkotus, lehmien ammuminen

-          maitoauton tulo maitolaiturille

-          traktoreiden ja puimureiden äänekäs hyrinä pelloilla

-          sirkkelin ääni, klapien hakkuuääni

-          musiikki:

"Bussi Somerolle ei voi ajaa ojaan soidessa mieli viilettää menneeseen – jotain hyvin kotoista, jotain hyvin pysyvää ja juurevaa: tutut maisemat ja ihmiset, suvut. Kova työ ja vastapainona kaipaus kauneuteen." (nainen, synt. 1945) 

 

-          häävalssi Keinulla kesällä kerran

Näköhavainnot

-          TV:n tulo, ensimmäiset katselut (esim. Syksyn Sävel ja Hittimittari)

-          valokuva-albumien katselu: matka menneeseen

-          maantiepöly

 

Nostalgisia paikkoja:
 

-          Erppolan ja Hongiston leipomot ja myymälät

-          Someron katukuva

-          Rautela

-          Esakallio (seksuaalisuuden herääminen, puolison löytyminen)

-          Pitkäjärven ja Kiiruun koulut & opettajat: oppiminen, mielen avartuminen

-          Someron kirkko ja hautausmaa: pyhyys

-          Hovirinnan rannat, uintipaikat

-          Härkätie: huolettomat kesät, talvella jäällä liikkuminen ja hevoskilpailut

-          Eläinlääkärin talon huone, jossa oli nahkakalusteet ja karhuntalja päineen lattialla

-          Häntälän notkot

-          Laakeat pellot Svenssonin ja Takapellon välillä: talven hankikannoilla liikkuminen – nyt samat pellot asutusta täynnä

 

Nostalgisia henkilöitä:
 

-          Joel Vilkki: itsensä kehittäminen

"Kiiruulta vanhalle (puretulle ja parkkipaikan alle jääneelle) yhteiskoululle kulkevaa rehtori Joel Vilkkiä kaipaan tai näen silmissäni vieläkin. Hän oli positiivinen auktoriteetti ja lähellä oppilaitaan sekä sai meidät oppilaat lähes aina innokkaana mukaan uusiin asioihin – jopa ruokavalioihin. Sellaisia ihmisiä kaivataan nykypäivänäkin." (nainen, synt. 1940)

-          kauppias Uuno Petrell

-          Kilpelä ja hänen rouvansa

-          kunnanjohtaja Uuno Simström

-          Ebba-tarjoilija Seurahuoneelta

-          Helmi Erkinaro ja naftaliinintuoksuinen vaatekauppa

-          Koskisen kukkakauppa/hautaustoimisto

-          Rovasti tasanko ja kantti-kertaa-kantti, lujaa kiitävä auto

-          Pitkäjärven poliisi Oskari (Långsjöstä)

-          Kaarmäen Hilma

Nostalgisia tilanteita ja tapahtumia:
 

-          kotiseutujuhlat: museopäivä, Hovila, kansantanssit

-          elokuvat ja iltamat – laturetket

-          kulkevaisten näky ja käynnit

-          myymäläautot

-          heinätyöt kesäisin, lehmälaitumet

-          urheilutapahtumat keräsivät ihmisiä yhteen

-          pyhäkoulun juhlat kirkonmäellä

-          paikkakuntalaisten kohtaamiset kävellen tai pyöräillen pääväylän varrella

-          hääjuhlat Someron työväentalolla

 

Koettuja muutoksia:
 

-          Kiire ja omahyväisyys lisääntynyt: enää ei samaan tapaan tupsahda yllätysvieraita kuin ennen

-          Ennen lasten varhaiskasvatus, koulutus, vanhusten- ja terveydenhoito paremmin: nyt kylät näivettyvät ja palvelut siirtyvät yhä kauemmaksi

-          Ennen oli kolmen sukupolven yhteiselon tuoma turvallisuus ja lämpö – ollaan läsnä joka hetki: tätä tuntemusta ei korvaa mikään

-          Someron keskustassa vilja lainehti pelloilla ja oli erilaisia kotieläimiä

-          Taloja oli vähän ja ilma oli puhtaampaa

-          Vanhan ajan pehmeää palvilihaa ei enää saa mistään, eikä kunnon läskisoosia

-          Kauppojen kohdalla suurin muutos huonompaan: ennen sekatavarakauppojen lisäksi runsaasti eri alojen myymälöitä – nyt ei naisille enää edes kunnollisia sukkahousuja, eikä liivejäkään Somerolta

-          Linja-autoliikenne nykyään lähes olematonta: ei kaukoliikennettä eikä sen paremmin palvelulinjojakaan – ole tässä sitten ekologinen ja julkisia liikennevälineitä suosiva!

-          Ennen kylänraitti oli siisti ja roskaton, mutta nyt roskat heitetään minne sattuu

-          Ennen tervehtiminen luontevampaa ja aika ihmisläheisempää, kun tutut tulivat vastaan ilman autoa

-          Nykyään enemmän vieraita ihmisiä, nuoruusvuosina suuri osa tuttuja

-          Keskustaajaman muutos lapsuusvuosista parempaan suuntaan: rakennukset siistiytyneet ja uusiutuneet, pääväylä uusiutunut

-          Luokkaerot pienentyneet: ennen  herrasväen talojen sisustus poikkesi kovasti muiden tavanomaisesta sisustuksesta – joka huoneessa oli oma tyylinsä
- Oli kartanot, talolliset, ”herrasväki”, siirtolaiset, työväestö, kiertolaiset – nyt luokkajako hoidetaan tyylikkäämmin, mutta sitä on edelleen, koska eri yhteiskuntaluokilla on erilaiset toimintamahdollisuudet

-          Taiteilijoita ei arvostettu omana elinaikanaan, vasta kuoleman jälkeen nousevat arvoonsa

Millaiset asiat Sinä koet nostalgisiksi ja miten elinympäristösi on mielestäsi elämän saatossa muuttunut? Jätä kommenttisi kommenttikenttään!