Somero tunnetaan tanssiharrastajien ja liikunnan paikkakuntana, missä kesäisin voi tanssia useana päivänä viikossa, osallistua lavatanssikursseille ja vaikkapa itsekin
osallistua tanssikilpailuihin. Tanssi on hyvää liikuntaa ja sosiaalista
yhdessäoloa.
Kuva: amyri.fi/amyri/historia/ Ämyrin sivuilta löytyy lisää mielen- kiintoista tietoa tanssilavan historiasta. |
Ämyri on vanhin toiminnassa olevista tanssilavoista. Lavan omistaa Somerniemen VPK. Lavan avajaistanssit olivat juhannuksena 1952. Jo lähes kymmenen vuotta aiemmin Somerniemen VPK oli suunnitellut tanssilavan perustamista kauniille Ämyrin rinteelle. Tuolloin Somerniemen kirkkoneuvosto oli paheksunut lavan rakentamista peläten mm. järjestyshäiriöitä ja järjestyksen valvonnan mahdollisuutta, koska pitäjässä oli vain yksi poliisi. Lisäksi jatkosodan syttyminen kesällä 1941 esti lopullisesti silloisen lavahankkeen.
Asiaan palattiin kuitenkin 10 vuotta myöhemmin. VPK vuokrasi
Lohjan Kalkkitehdas Oy:ltä tontin Ämyrin mäen päältä ja myöhemmin osti koko
alueen. Nykyisin Ämyrillä tanssitaan kesäisin torstai-iltoina
naistentansseissa ja lauantaina normaalit lavatanssit hyvien kuuluisien orkesterien tahdittamana.
Ämyrin tanssilavaa on nykyaikaistettu ja laajennettu.
Esakallio on Urheiluseura Someron Esan omistuksessa Saloon johtavan tien varrella, jonka avajaisia vietettiin juhannuksena 1965. Esakallio on urheiluseuran kolmas tanssilava; ensimmäinen on ollut Kertunsalon saaressa ja sen jälkeen Rautelan nummella. Esakalliolla tanssitaan kesäisin keskiviikkoisin iltapäivätansseina ja perjantaisin iltatansseina. Tanssien aluksi Monokas r.y järjestää lavatanssikursseja ja muitakin tanssiin liittyviä tapahtumia mm. Iltamia.
Esakalliota on laajennettu moneen otteeseen ja on Suomen
suurimpia tanssilavoja (1300 neliötä) anniskeluoikeuksin toimivalla 200 hengen
ravintolalla. Suomen Tangokuninkaalliset esiintyvät Esakalliolla heti
kruunaamisensä jälkeisenä
viikonvaihteena.
Tanssilava on käytössä myös suuriin juhliin ja muihin
yleisötapahtumiin. Siellä on aiemmin
kesäisin järjestetty Someron
Suviheinäviikkoon liittyvät Porsasjuhlat.
Esakalliolla on ”vahakabinetissa” Someron kuuluisien henkilöiden Unto Monosen ja Rauli Badding
Somerjoen patsaat sekä tangolaulaja Reijo Taipale on päässyt mukaan suosittuna
tangolaulajana.
Teeriharju on Häntälän Maamiesseuran ja koko Häntälän kylän talkoilla v. 1972 rakentama ja useaan otteeseen laajennettu viihdetalo. Siellä on aiemmin toiminut aktiivisesti bingo. Tansseja järjestetään pääsääntöisesti talviaikaan, erityisesti keskiviikkoisin iltapäivätanssit kerää runsaasti osanottajia.
Talo on myös järjestöjen, laitosten ja seurojen käytössä juhlien järjestämiseksi.
Merkittävää on myös se, että Teeriharjulla järjestetään Suomen Lavatanssi Yhdistys ry:n Unto Monosen Muistokilpailut. Kilpailut ovat järjestyksessään jo viidennettoista ja ne ovat saavuttaneet vahvan ja arvostetun aseman Suomen lavatanssiharrastajien keskuudessa. Tapahtuma on suurin Suomessa järjestettävä yksittäinen lavatanssikilpailu.
Tekstin on kirjoittanut Tarinoita Somerolta -kurssilainen Ritva Nylund.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti